Selittävän tekijän illan vieras on palkittu journalisti, tietokirjailija ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Johanna Vehkoo. Hän on vieraana sekä Tampereen että Helsingin esityksessä. Vehkoon analysoi lainsäädännön aukkoa, joka mahdollistaa kunnianloukkausjutun käyttämisen kiusaamiseen. Oikeusprosessissa ilmeni, miten huonosti oikeuslaitos instituutiona osasi käsitellä todistusaineistoa, joka on syntynyt strategisen trollauksen seurauksena. Vehkoo sai syytteen kunnianloukkauksesta 2018, jonka korkein oikeus lopulta kumosi 2022. Suomesta puuttuu edelleenkin niin sanottu anti-slap lainsäädäntö. Esitys pohtii tietämättömyyttä sekä haitallisena että hyödyllisenä ilmiönä. Tutkija Paula Alanen puhuu koulujärjestelmän sisällä elävästä tiedollisesta väheksynnästä, joka tulee ilmi erityisesti ns. armovitosten saajien koulukokemuksissa. Koulutuksen mallimaan koulujärjestelmä tuottaa menestyjiä, mutta myös syrjäyttää osan oppilaista tietämiseen kykenevien kansalaisten joukosta. Tutkija Anne Koski pohtii Nokian matkapuhelimien romahduksen kytkeytymistä yhtiön vahvaan uskoon omasta kaikkivoipaisuudesta. Tiedollinen ylimielisyys esti näkemästä omaa tietämättömyyttä. Epävarmuudessa tarvitaan usein luovia ratkaisuja. Luovuudessa keskeistä taitoa pidättäytymistä tietämästä heti varmasti eli ei-tietämistä ei arvostettu yhtiön työkulttuurissa kuitenkaan riittävästi. Tietämättömyyden merkitys kasvaa erityisesti kriisitilanteessa, kun epävarmuus lisääntyy. Tämä korostuu yliopistotutkija Jaana Parviaisen esityksessä Suomen hallituksen kamppailusta koronapandemian kanssa. Koronavirus muutti maailman hetkeksi globaaliksi tietämättömyyden hallinnan koelaboratorioksi, jossa asiantuntijat ja päättäjät joutuivat toimimaan ilman riittävää tietoa viruksesta. Tiedonhallinnan sijasta korostui päättäjien kyky hallita tietämättömyyttä.
Kirjoittaja:
KaTegoria:
Livetiede 2022
päivämäärä:
9 joulukuun, 2022