Kuva: H. Gröhn
Teema
Pilottiesitysten teemana on tietämättömyys, joka työntyy esiin tiedon varjosta. Tietämättömyyttä on tutkittu Suomen akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen Suomessa 2020-luvulla (NEGATE) 2018-2022.
Tutkimushankkeessa tietämättömyyttä tarkastellaan virallisen tiedon, instituutioiden ja asiantuntijoiden tuottaman tiedon rapautumisen näkökulmasta.
Tutkimushanke nostaa esiin eri kansalaisryhmien epäoikeudenmukaisen kohtelun tietäjinä. Tiedolliselle epäoikeudenmukaisuudelle on tyypillistä sen uhriksi joutuneiden ryhmien tiedon väheksyntä, jolloin heidän näkemyksensä tulee yhteiskunnassa ohitetuksi. Esityksessä ilmiötä tarkastellaan koulutusjärjestelmässä, joka ei kohtele kaikkia oppilaita samalla tavalla tietäjinä vaan osa oppilaista syrjäytyy tietämään kykenevinä pidettyjen kansalaisten piiristä.
Asiantuntijat ja poliitikot joutuvat usein toimimaan tietämättömyyden oloissa, mutta myöntävät tietämättömyytensä harvoin. Aiheesta tuli polttava varsinkin koronakriisin myötä. Esityksessä tarkastellaan kahta erilaista suhtautumistapaa tietämättömyyteen kriisitilanteessa. Suomen poliittinen johto suhtautui nöyrästi koronavirusta koskevaan tietämättömyyteen. Teknologiaikoni Nokia taas ei tullut tietoiseksi omasta tietämättömyydestään matkapuhelinbisneksessä ajoissa tiedollisen ylimielisyyden vuoksi. Myös tiedon ylivalta heikensi yhtiön kykyä toimia epävarmuudessa.
Tietämättömyydellä on taipumus lisääntyä samaa tahtia tiedon kanssa. Tietoyhteiskunta turvaa voimakkaasti tietoon, mutta myös liiallinen tiedon varmuuden tavoittelu aiheuttaa ongelmia. Esitys pohtiikin, voiko tietämisen rinnalla tärkeämpää jossain tilanteissa olla kyky sietää ja käsitellä tietämättömyyttä.