Uusi livetiedekonsepti on tieteen ja taiteen ammattilaisten yhdessä kehittämä. Tieteen tuloksia ja tutkijoiden kokemuksia tieteen tekemisestä tuodaan esiin tavalla, jossa mahdollistaa kansalaisten ja esimerkiksi tutkimushaastateltavien paremman osallisuuden.

Livetiede astuu tiedeviestinnän perinteisten keinojen ulkopuolelle.  Se ottaa vaikutteita esitystaiteesta ja dokumenttiteatterista. Esitys nojaa tutkittuun tietoon, mutta faktoja tuodaan esiin myös fiktion keinoin. Keskeisessä roolissa on tutkijoiden ja näyttelijöiden yhteispeli.

Tutkijoiden tutkimusmatka kohti uutta tietoa ja uusia oivalluksia. Matkan varrella kohdatut ilmiöt, ihmiset ja todellisuudet tieteen kulissien takaa. Näyttelijöiden ansiosta tieto herää eloon ja voi koskettaa katsojaa. Kuvaan astuu usein myös huumori.

Julkinen keskustelu kääntyy helposti taisteluksi tiedosta. Vallitsevassa ilmapiirissa yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen tuloksiin kohdistetaan entistä avoimemmin hyötyodotuksia, väheksyntää tai jopa vihamielisyyttä. Livekohtaaminen luo uudenlaisen yleisösuhteen katsojien kanssa. Kasvokkain päästään tasa-arvoisempaan vuorovaikutukseen kuin somessa. 

Ensimmäisen esityksen teemana tietämättömyys

Livetiedekonsepti pilotoitiin 2022-2023 yhteistyössä Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen Suomessa 2020-luvulla, 2018–2022 (NEGATE) -tutkimushankkeen kanssa Tampereen yliopistosta.

Tutkimushankkeessa tietämättömyyttä tarkasteltiin virallisen tiedon, instituutioiden ja asiantuntijoiden tuottaman tiedon rapautumisen näkökulmasta. Esityksessä esillä oli tiedollinen epäoikeudenmukaisuus, jolle tyypillistä on sen uhriksi joutuneiden ryhmien tiedon väheksyntä, jolloin heidän näkemyksensä tulee yhteiskunnassa ohitetuksi. Esityksessä ilmiötä tarkastellaan koulutusjärjestelmässä, joka ei kohtele kaikkia oppilaita samalla tavalla tietäjinä vaan osa oppilaista syrjäytyy tietämään kykenevinä pidettyjen kansalaisten piiristä. 

Asiantuntijat ja poliitikot joutuvat usein toimimaan tietämättömyyden oloissa, mutta myöntävät tietämättömyytensä harvoin. Aiheesta tuli polttava varsinkin koronakriisin myötä. Esityksessä tarkastellaan kahta erilaista suhtautumistapaa tietämättömyyteen kriisitilanteessa. Suomen poliittinen johto suhtautui nöyrästi koronavirusta koskevaan tietämättömyyteen. Teknologiaikoni Nokia taas ei tullut tietoiseksi omasta tietämättömyydestään matkapuhelinbisneksessä ajoissa tiedollisen ylimielisyyden vuoksi. Myös tiedon ylivalta heikensi yhtiön kykyä toimia epävarmuudessa.

Tutkijoista pilottiesityksessä esiintyivät Paula Alanen, Anne Koski ja Jaana Parviainen. Pilottisesitykset olivat Teatterimontussa Tampereella 14.12.2022 ja Oodin Maijansalissa Helsingissä 12.1.2023 ja esitykset näki reilu 200 katsojaa.