Selittävä tekijän esityksiä on pilottivaiheessa ollut vain kaksi ja kummatkin esitykset ovat kiinnostaneet katsojia, mistä yleisöillemme suuri kiitos. Torstaina 12.1.2023 Oodissa ollut esitys oli täyteen varattu, paikan päälle ilmaiseen esitykseen saapui yleisöä jonkin verran vähemmän. Samalla tavalla kuin Tampereellakin, myös Helsingissä saatu suora palaute katsojilta kertoo siitä, että esitys pystyi pitämään hyvin yleisön otteessaan loppuun asti. Tietämättömyys teemana herätti aidosti ajattelemaan ja oli riittävän uusi ja yllättävä esityksen teemaksi. Tutkijoiden esitykset koettiin kiinnostaviksi ja ajatus siitä, että faktan rinnalle tuodaan näyttelijöiden elävöittämiä kiteytyksiä ja otteita elävästä elämästä tutkimusprosessin eri vaiheista toimi. Tutkijoiden ja näyttelijöiden yhteispeli toi mukaan huumoria, mahdollisuuksia samaistua

Selittävän tekijän ensi-ilta 14.12.2022 sai yleisöä mukavasti liikkeelle. Paikalle saapui reilu sata katsojaa. Tekijätiimille ensi-ilta on aina voimainponnistus, jota edeltävissä harjoituksissa vielä monia asia muuttuu. Selittävää tekijää harjoiteltiin Tampereen yliopiston Kampuskappelissa. Teatterimonttuun päästiin ensi-iltaviikolla ja näin ollen valoja ja projisointeja päästiin kokeilemaan vasta tässä vaiheessa. Seuraavassa tekijätiimin jäsenet pohtivat tieteen ja taiteen tekijöiden yhteistyötä ja livetiedekonseptin valmistusprosessia ennen ja jälkeen ensi-illan. 1.Kuka olet? Anne Koski: Olen yhteiskuntatieteiden tohtori, vieraileva apurahatutkija Tampereen yliopistossa ja vapaa kulttuurituottaja. Hanna Ryti: Olen teatteriohjaaja ja kirjailija, olen tehnyt aiemmin myös mm. radiotoimittajan töitä. Jaana Parviainen: Olen yliopistotutkija Tampereen yliopistosta ja NEGATE-hankkeen johtaja. Jouko Enkelnotko: Olen

Selittävän tekijän illan vieras on palkittu journalisti, tietokirjailija ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Johanna Vehkoo. Hän on vieraana sekä Tampereen että Helsingin esityksessä. Vehkoon analysoi lainsäädännön aukkoa, joka mahdollistaa kunnianloukkausjutun käyttämisen kiusaamiseen. Oikeusprosessissa ilmeni, miten huonosti oikeuslaitos instituutiona osasi käsitellä todistusaineistoa, joka on syntynyt strategisen trollauksen seurauksena. Vehkoo sai syytteen kunnianloukkauksesta 2018, jonka korkein oikeus lopulta kumosi 2022. Suomesta puuttuu edelleenkin niin sanottu anti-slap lainsäädäntö. Esitys pohtii tietämättömyyttä sekä haitallisena että hyödyllisenä ilmiönä. Tutkija Paula Alanen puhuu koulujärjestelmän sisällä elävästä tiedollisesta väheksynnästä, joka tulee ilmi erityisesti ns. armovitosten saajien koulukokemuksissa. Koulutuksen mallimaan koulujärjestelmä tuottaa menestyjiä, mutta myös syrjäyttää osan oppilaista tietämiseen